Kannanotot, tutkimukset ja huolenilmaukset, jotka vuosien saatossa ovat piirtäneet harmaata kuvaa Suomen osaamistaseesta, ovat osuneet oikeaan. Oppimistulokset ovat heikentyneet ja koulutustaso on jäänyt polkemaan paikalleen.
Hyvä, että Suomi-neidon osaamisen vanhentuneesta mielikuvasta on virinnyt vilkas keskustelu. Keskustelua on vauhdittanut OECD:n maailmanlaajuinen Education at Glance -raportti, jonka vertailussa Suomi vajosi nuorten korkea-asteen tutkintomäärissä keskitason alapuolelle, Turkin ja Chilen väliin.
Viimeistään opetus- ja kulttuuriministeriön Sivistyskatsaus ja uutisointi siitä avasi kaikkien silmät oppimistulosten heikkenemisen ja koulutustason nousun pysähtymisen vuoksi. Keskustelun sävy on muuttumassa ihmettelystä ja syiden etsimisestä vaatimuksiksi tehdä asialle jotain. Keväällä valittavan uuden hallituksen on vaikea ummistaa silmiään muutostarpeilta. Osaamisemme nostamiseksi on tehtävä todellisia tekoja.
Uusi tasokas osaaminen on välttämättömyys
Osaamisen lisäksi Suomessa ovat olleet laskusuunnassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä koulutuksen rahoitus. Myös työn tuottavuus on laskenut. Sen sijaan lainanotto ja hyvinvointimenot ovat olleet kasvussa. Tässä kohtaa vähän itkettää.
Esimerkiksi Ruotsissa osaaminen on saatu nousuun, työn tuottavuus on Suomea parempaa ja velanottokin mallillaan. Vaikka asiat eivät olekaan keskenään yksi yhteen, suhtautumisella osaamiseen on varmasti yhteytensä tässä kokonaisuudessa. Joka tapauksessa yhtälö on huono, kun ratkaistavana on myös suuren kokoluokan globaaleja haasteita.
Moni tarjoaa lääkkeeksi lisää korkeakoulupaikkoja ja rahoitusta. Niitä tarvitaan, mutta ei se pelkästään riitä. Nykyinenkin hallitus on lisännyt opiskelupaikkoja. Oleellisempaa on, minne niitä paikkoja lisätään ja mitä näiden uusien paikkojen myötä opetetaan.
Uusimaa tarvitsee koulutukselta laatua ja uusia sisältöjä, jotta globaaleihin haasteisiin voidaan toden teolla vastata. Tätä palvelee, jos tietoa ja sisältöjä tuotetaan myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan panostusta lisäämällä. Uudellamaalla panostusten taso on saatava nousemaan asteittain kohti viittä prosenttia bruttokansantuotteesta.
Opiskelupaikat sinne, missä tarve ja nuoret
Ennakointikamari seuraa osaamistarpeita ja työllisyyttä Uudellamaalla. Sen viesti on sama kuin Sivistyskatsauksen viesti. Uudellamaalla on nuorten määrään suhteutettuna liian vähän aloituspaikkoja yliopistoissa. Tilannetta kärjistää, että Uudellamaalla lukion käyvien osuus on muuhun maahan verrattuna suuri. Koska kotimaakunnassa ei ole heille opiskelupaikkoja, moni uusimaalainen suuntaa opiskelemaan muiden maakuntien yliopistoihin.
Jos koulutustaso halutaan nousuun myös muissa maakunnissa, niissä opiskelupaikkoja on täytettävä muilla kuin uusimaalaisilla. Monet Uudeltamaalta lähteneet palaavat töihin takaisin Uudellemaalle. Kaikista näistä syistä tahdomme, että opiskelijapaikkoja lisätään erityisesti pääkaupunkiseudulle, mielellään monitieteisiin ja toimintatapoja uudistaviin tutkintoihin.
Terveisemme uudelle hallitukselle: kaikki faktat ovat esillä. Osaamistason nostaminen on hidas prosessi, ja mittavat toimet on aloitettava heti. Teette varmasti kaikkenne, että koulutuksen laatu ja saavutettavuus toteutuu kaikilla alueilla, myös Uudellamaalla.
