Vuonna 2040 Suomessa on 100 000 työikäistä ja 200 000 lasta vähemmän mutta lähes 300 000 senioria enemmän kuin vuonna 2019. Työvoiman saatavuusongelmat ovat yhä paheneva yritysten kasvun este. Mistä saadaan osaajat metropolialueelle, pohtii Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen blogissaan.
Työikäinen väestö on kasvanut Helsingin seudulla vakaasti, noin 1 prosentin vuosivauhtia. Helsingin seutu poikkeaa tältä osin huomattavasti muusta maasta. Koko Suomessa työikäisen väestön määrä kääntyi laskuun jo vuonna 2010 ja on sen jälkeen jatkunut vakaalla laskutrendillä. Helsingin seudulla suunta on onneksi parempi. Osaajapula riivaa yrityksiä tästä huolimatta ja suhdanteestakin riippumatta.
Suomessa myönnettiin vuonna 2022 työn perusteella 16 000 oleskelulupaa – kolminkertainen määrä vuoteen 2015 verrattuna. Kuluvana vuonna hakemusmäärät ovat jääneet noin 13 prosenttia edellisvuoden vastaavista ajankohdista. Suomen nettomaahanmuutosta puolet on viime vuosina tullut nimenomaan Helsingin seudulle. Puolet nettomaahanmuutosta on peräisin Aasiasta (Intia, Filippiinit, Pakistan, Bangladesh, Irak, Kiina) ja puolet Euroopasta (viime vuonna erityisesti Venäjältä). Valittavasti myös lähtömuutto on ollut vilkasta. Tulijat pysyvät usein täällä vain muutaman vuoden ajan.
Vuonna 2040 Suomessa on 100 000 työikäistä ja 200 000 lasta vähemmän mutta lähes 300 000 senioria enemmän kuin vuonna 2019. Työvoiman saatavuusongelmat ovat siis vuosien myötä yhä paheneva yritysten kasvun este. Mistä saadaan osaajat metropolialueelle?
Alihyödynnetty voimavara ovat Suomeen tulleet opiskelijat.
Helpoin tapa löytää kansainvälisiä osaajia olisi saada jäämään Suomeen opiskelijat, jotka ovat jo syystä tai toisesta valinneet maamme opiskelupaikakseen, kenties oppineet jo jonkin verran suomen kieltä ja löytäneet täältä asunnon ja ystäviä. Opiskelijoiden perhesidonnaisuudetkin ovat vähäisempiä kuin pidempään työelämässä olleilla, joten ratkaisut ovat helpompia tehdä.
Monet kansainvälisistä opiskelijoista haluaisivat jäädä työskentelemään Suomeen, mutta vain noin puolet löytää täältä työtä. Heidän verkostonsa ovat heikompia kuin kantasuomalaisten, ja Kauppakamarin selvityksen mukaan jopa 56 prosenttia Helsingin seudun yrityksistä pitää äidinkielen tasoista suomen kielen taitoa työtehtävissä onnistumisen edellytyksenä.
Vuoteen 2040 mennessä Suomessa tarjolla olevasta työvoimasta 20 prosenttia on vieraskielisiä, joten työnantajien – ja asiakkaiden – asenteiden on muututtava. Mahdollisuus asioida ja työskennellä Suomessa englannin kielellä helpottaa saapumista Suomeen. Viihtyminen ja kotoutuminen edellyttää mahdollisuutta opiskella suomen kieltä ja saada Suomesta ystäviä.
