Suomessa on tehty yli puoli vuosisataa kvanttialan tutkimusta. Osaamisen ympärille on muodostunut erityislaatuinen perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja teollisuuden muodostama ekosysteemi. Meille on tärkeää, että Suomi menestyy ja profiloituu tällä EU:n strategisen kilpailukyvyn kannalta keskeisellä alalla. Mitä siis pitää tapahtua Espoossa, entä valtiotasolla ja EU:ssa, pohtii Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä blogissaan.
Kvanttiteknologia on mikroelektroniikan ala ja osa Suomen voimakkaasti kasvavaa puolijohdeteollisuutta. Kvanttiteknologian kehityksen odotetaan tuovan mukanaan ennen näkemättömät harppaukset laskentatehossa ja tietokonesimuloinnissa. Monet tahot, kuten EU, ovat luokitelleet kvanttiteknologian kriittiseksi teknologiaksi.
Kvanttinova-hanke Espoon Otaniemessä rakentuu korkealle osaamiselle
Suomessa on tehty yli puoli vuosisataa kvanttialan tutkimusta. Osaamisen ympärille on muodostunut erityislaatuinen perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja teollisuuden muodostama ekosysteemi. Meille on tärkeää, että Suomi menestyy ja profiloituu tällä EU:n strategisen kilpailukyvyn kannalta keskeisellä alalla. Mitä siis pitää tapahtua Espoossa, entä valtiotasolla ja EU:ssa?
Espoo on innovaatiokaupunki, jossa tehdään kuudenneksi eniten patenttihakemuksia Euroopassa ja yli 60 prosenttia Suomen patenttihakemuksista. Espoossa rakentuu maailmaa muuttavia innovaatioita, kuten biopolttoaineita, 6G-verkkoa, kvanttitietokoneita ja tekstiilikuituja kierrätysmateriaalista. Espoo on yksi Euroopan johtavista syväteknologian keskittymistä, jonka ytimen muodostavat Aalto-yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.
Tuoreena esimerkkinä Espoossa kehittyvistä tulevaisuuden yrityskeskittymistä on valtavan kasvupotentiaalin omaava, Espoon Otaniemessä rakentuva Kvanttinova. Kvanttinova on yritysvetoinen mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian pilotointi- ja kehittämiskeskus, joka on VTT:n, Espoon kaupungin, Aalto-yliopiston ja Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmän yritysjäsenten yhteinen hanke. Kvanttinovan tavoite on olla yksi Euroopan suurimmista puolijohdekeskuksista, joka vastaa Euroopan sirupulaan ja rakentaa EU:n strategista autonomiaa puolijohteissa.
Kvanttinova rakennetaan lähelle Micronovaa, Pohjoismaiden suurinta t&k-käytössä olevaa puhdastilaa. Myös suomalaiset kvanttitietokoneet sijaitsevat Micronovassa. Hankkeeseen on sitoutunut parikymmentä yritystä. Puolijohdealalla on valtavat kasvun näkymät – globaalisti seitsemän prosentin vuosivauhdilla kasvavan alan liikevaihdon odotetaan yli kolminkertaistuvan Suomessa vuoteen 2035 mennessä 5-6 miljardiin euroon.
Suomen tuottavuuskasvun odotukset keskittyvät Uudellemaalle
Helsinki-Uusimaa alue sijoittuu EU:n alueellisessa innovaatiokyvykkyysvertailussa toiselle sijalle Kööpenhaminan jälkeen (Regional Innovation Scoreboard 2023). Uudenmaan osuus Suomen BKT:sta on 40 prosenttia, koko maan TKI-investoinneista 50 prosenttia ja vuosina 2016–2023 ulkomaisista investoinneista 55 prosenttia. Uudenmaan tavoitteena on, että vuonna 2030 tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat viisi prosenttia maakunnan bruttokansantuotteesta. Tämä edellyttää EU-rahoituksen kaksinkertaistamista. On varmistettava riittävä kansallinen vastinrahoitus ja luotava uusi EU-hankevalmistelutukimuoto, jotta lisäämme EU-saantoa kaikilla sektoreilla ja eri rahoitusvälineissä. Suomalaisosallistujien menestymistä Horisontti Eurooppa -ohjelmassa on jatkossakin tuettava. On tärkeää, että valtio tukee Suomen kilpailukykyä panostamalla kriittisiin aloihin, joilla Suomessa on korkeaa osaamista.
Valtio rahoittaa Kvanttinovan yhteiskäyttöisten laitteiden hankintaa 79 miljoonalla eurolla. Kansallinen rahoitus toimii vastinrahana EU:n sirusäädöksen (EU Chips Act) kautta tavoiteltavalle EU-rahoitukselle. Viime kesänä hyväksytyn sirusäädöksen tavoitteena on vähentää EU:n haavoittuvuutta ja riippuvuutta ulkomaisista toimijoista. Suomen ja pääkaupunkiseudun profiloituminen uusien innovaatioiden osaamiskeskittymänä EU-tasolla edesauttaa rahoituksen turvaamisessa. Kvanttinovalle merkittävää on yhteistyö ja verkottuminen alan johtavien eurooppalaisten toimijoiden kanssa.
Suomen tuottavuuskasvun odotukset keskittyvät Uudellemaalle
Keskeistä on korkeaan osaamiseen ja kilpailuun perustuva TKI-rahoitus. Euroopan unionin kilpailukykyä tulee vahvistaa korostaen hankerahoituksen kilpailullisia kriteerejä. EU:n pitkän aikavälin strateginen kilpailukyky perustuu unionin omien vahvuuksien kehittämiselle ja markkinaehtoisille ratkaisuille. Lisäksi on mahdollistettava osaajien houkuttelu ja tuettava ympäristö- ja energiaratkaisuihin sekä digitalisaatioon liittyvän osaamisen, koulutuspaikkojen ja tutkimuksen kasvattamista.
EU:n ja Suomen pitää menestyä myös globaalissa kilpailussa osaajista. Espoo on 155 kansalaisuuden kotikaupunki, jonka kasvu ja menestys rakentuu korkealle osaamiselle. Huolehdimme, että kansainvälisten osaajien mukana saapuvat perheet ja puolisot löytävät osaamistaan vastaavaa työtä ja verkostoja.
Kriittisillä teknologioilla, kuten kvanttiteknologialla, on tärkeä rooli EU:n menestykselle, strategiselle omavaraisuudelle ja kilpailukyvylle. Suomen on oltava keskeisen tekijä Team EU:ssa, kun rakennamme Euroopan unionia, jossa TKI-osaaminen on korkealla. Suomi tarvitsee lisää korkean tuottavuuden yrityksiä ja työpaikkoja. Pienen maan valttikorttina on luonteva yhteistyö eri toimijoiden välillä, kun Team Finland -hengessä rakennamme profiiliamme Euroopassa ja globaalisti. Tämä on meidän pelin paikkamme.
