Pääkaupunkiseutu on Suomen talouden veturi, ja kaupungit EU:n talouden vetureita. Liki neljännes EU-alueen bruttokansantuotteesta tuotetaan unionin metropolialueilla. Kautta mantereen koulutetuin väki metropolialueilla. Vaikka koko talous ei voi rakentua kaupunkien ja palveluiden varaan, on kaupungistumisen yhteys tuottavuuteen ilmeinen ja hyvin tunnettu. Metropolialueiden ja muiden kaupunkien vetovoima on siksi suoraan kiinteä osa koko EU:n kilpailukykyä, kirjoittaa vihreiden kansanedustaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja EU-vaaliehdokas Atte Harjanne blogissaan.
Kaupunkien kannalta kenties tärkeintä EU-politiikkaa on sujuvien sisämarkkinoiden turvaaminen. Se tarkoittaa vapaan kaupan esteiden purkamisen jatkoa, ja valtiontukien suhteen palaamista terveempään linjaan jäsenmaiden välisen tukikilpailun sijaan.
Yritystukia jaetaan toki varmasti jatkossakin. Olennaista on vaikuttaa sen puolesta, että EU:n rahoja kohdennetaan mahdollisimman paljon osaamisen ja tasavertaisen kilpailun perusteella, ja että tukea toteutetaan nimenomaan EU:n tasolla, ei sisämarkkinoita sotkien.
Kaupunkien kannalta tärkeässä asemassa ovat liikenne, teknologiapoliittinen sääntely, pääomamarkkinoiden toiminnan parantaminen sekä rakentamiseen vaikuttava ilmasto- ja luontopolitiikka.
Nyt tukia jaetaan paljon myös erilaisin aluepoliittisin perustein. Pelkästään taloudellisesti ajatellen tämä ei yleensä ole tehokasta varojen käyttöä, vaan tehokkainta olisi panostaa sinne, mistä saadaan euroille paras tuotto. Muista kuin taloudellisista syistä varoja on sinänsä perusteltua kohdentaa muillakin tavoin, mutta toteutettu politiikka ei saisi heikentää eurooppalaisten metropolialueiden asemaa globaalissa kilpailussa osaajista, investoinneista ja yleisestä vetovoimasta.
Sujuvien sisämarkkinoiden ja kustannustehokkaan tukipolitiikan ohella kaupunkien kannalta tärkeässä asemassa ovat liikenne ja kulkuyhteydet, teknologiapoliittinen sääntely, pääomamarkkinoiden toiminnan parantaminen sekä rakentamiseen vaikuttava ilmasto- ja luontopolitiikka. Kaikkien näiden tapauksessa kaupunkien ja metropolialueiden näkökulma on aina syytä pitää mukana.
Se ei ole keneltäkään pois, vaan vaurastuttaa meitä kaikkia.
Kaupunkien väliset ja sisäiset liikenneyhteydet ovat tärkeitä ja teknologiapolitiikan on mahdollistettava innovaatioekosysteemien synty ja kukoistus. Ilmasto- ja luontopolitiikassa pitää välttää osaoptimointia. Energiatehokkuusvelvoitteet eivät saa tulla päästöttömyyden tielle ja haitata esimerkiksi kaukolämpöjärjestelmien putsaamista päästöistä ydinkaukolämmöllä, eikä hyvää tarkoittava kaupunkien viherryttäminen saa johtaa siihen, että muuttopaine leviää autokaupungiksi kaupunkien ympärille tiiviin raidekaupungin sijaan. Kaupungit voivat ja niiden pitää olla tärkeä osa ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisua. Osaoptimoinnin välttäminen edellyttää fiksua ja huolellista sääntelyn valmistelua.
EU on paljon muutakin kuin kaupunkeja, mutta kukoistavat kaupungit ovat keskeinen osa EU:n taloutta ja kestävyyttä. Siksi kaupunkien ja metropolialueiden merkitys on tärkeää ymmärtää myös Euroopan parlamentissa ja komissiossa. Se ei ole keneltäkään pois, vaan vaurastuttaa meitä kaikkia.
