Ehdokkaat lupaavat kunnallisvaalien alla hövelisti uusia ja parempia palveluja kuntalaisille. Vaaleissa on kuitenkin syytä puhua myös siitä, miten jaettavaa kakkua kasvatetaan. Kaikki palvelut, joita ehdokkaat haluavat tarjota kuntalaisille maksutta tai vahvasti subventoituun hintaan, saadaan näet rahoitetuksi vain verotuloilla, joita syntyy siitä, että joku haluaa ottaa kunnassa yrittäjäriskin ja parhaassa tapauksessa työllistää muitakin. Miten kunnissa voitaisiin varmistaa, että yrityksillä on parhaat mahdolliset edellytykset kasvaa ja menestyä?
Metropolialueelle syntyy vilkkaasti uusia yrityksiä. Alueemme yritykset jäävät kuitenkin keskimäärin varsin pieniksi. Esimerkiksi Helsingissä toimii 51 000 yritystä, joista peräti 45 000 työllistää enintään viisi ja 48 000 alle 10 henkeä. Vähintään 250 henkeä työllistäviä yrityksiä on vain 335, mutta ne työllistävät 40 prosenttia työllisistä.
Yritysten menestyminen ja kasvu edellyttävät niiltä rohkeata visiota, osaamista ja riittävää rahoitusta.
Yritysten menestyminen ja kasvu edellyttävät niiltä rohkeata visiota, osaamista ja riittävää rahoitusta. Yritysten rohkeus lisääntyy, kun toimintaympäristö on ennakoitavissa, osaavaa työvoimaa on tarjolla, liikenne sujuu hyvin ja asiointi esim. kaavoitus- ja lupa-asioissa sujuu mutkattomasti. Siinä kuntien rooli on keskeinen.
Kuntien on edistettävä alueensa elinvoimaa ja työllisyyttä vahvistamalla markkinoiden toimivuutta sekä edistämällä alueensa elinkeinorakenteen monipuolisuutta. Kunta on ihannetapauksessa erinomainen alusta harjoittaa elinkeinotoimintaa. Markkinat toimivat parhaiten, kun kunta itse pitää näppinsä erossa markkinoista, joilla jo toimii yksityisiä yrityksiä. Markkinoiden kilpailutilannetta vääristää kuntien mahdollisuus kiertää hankintalakia ja ostaa omistamiltaan yhtiöiltä – joissa omistusosuus voi olla hyvinkin pieni – palveluja ilman kilpailutusta. Julkisten hankintojen tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääminen edellyttää panostusta kuntien hankintaosaamiseen ja yritysyhteistyöhön.
Liikenteen sujuvuus on yrityksille elintärkeää kaupan, työmatkaliikenteen, logistiikan ja matkailun kannalta. Metropolialueella logistiikan toimivuus on perusedellytys koko maan viennin ja tuonnin kannalta. Helsingin satamien kautta kulkevan tavaran arvo on noin puolet koko Suomen merikuljetusten arvosta. Lentoliikenteellä on keskeinen rooli Suomen saavutettavuuden turvaamisessa, ja kansainvälisessä lentorahdissa tavaran arvo suuri. Satamien ja lentoaseman kehityksen edellytyksenä on sujuva liittyminen liikennejärjestelmään kaikkien kulkumuotojen osalta.
Yritykset tarvitsevat kukoistavan ja kehittyvän metropolialueen
Metropolialue kasvaa hyvää vauhtia. Kaavoitus ja lupaprosessi eivät saa hidastaa investointeja. Yritysten ja kuntien välisellä yhteistyöllä ja allianssimalleilla voidaan varmistaa, että hankkeet etenevät ja elinvoima seudullamme kohenee. Kaupunkirakenteen uudistamiseksi tarvitaan myös kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutoksia. Kaavoissa ei pidä säädellä liian yksityiskohtaisesti sellaisista asioista, jotka pitäisi ratkaista vasta rakennussuunnitteluvaiheessa.
Metropolialueen kasvu perustuu maahanmuuttoon. Yli puolet Suomen vieraskielisistä asuu täällä. Työvoiman saatavuuden ja viihtyvyyden kannalta on tärkeää varmistaa määrältään riittävä ja monipuolinen asuntotuotanto. Segregaation torjuminen ja monikielisten palvelujen tarjoaminen haastaa kuntia. Kilpailukykymme edellyttää kuitenkin tulevina vuosina sitä, että pystymme houkuttelemaan kansainväliset osaajat metropolialueelle ja saamme heidät jäämään tänne.
Kiinnostaako metropolialueen tulevaisuus? Tule mukaan MetropoliAreena -tapahtumiin!
