Helsingin pitää olla hyvä kaupunki elää ja yrittää. Se edellyttää muun muassa kevyttä byrokratiaa, fiksuja hankintoja ja kansallista edunvalvontaa – ja vetovoimaisen ja viihtyisän kaupungin rakentamista kautta linjan.
Suomen sana “kaupunki” juontuu muinaisgotlannin sanasta kaupungr, kauppapaikka. Helsingin kokoinen kaupunki on monta asiaa: liki 700 000 helsinkiläisen koti, 6,5 miljardin euron toimintamenoilla pyörivä julkishallinnon organisaatio, Suomen suurin työnantaja, hurja määrä infrastruktuuria. Ytimessään kaupunki on edelleen kuitenkin juuri kauppapaikka. Paikka, jossa ihmiset kohtaavat, vuorovaikuttavat, tekevät töitä ja yrittävät.
Siksi yritykset ja yrittäjät ovat aivan keskeinen osa Helsingin sielua ja sen arkea. Julkiset palvelut ovat vain pieni siivu kaikesta kulutuksesta, tuotannosta ja tekemisestä kaupungissa.
Siksi vain yritysmyönteinen Helsinki voi olla kukoistava Helsinki, ja siksi yritysmyönteinen Helsinki on kaikille parempi Helsinki.
Olen kansanedustajana ja valtuutettuna pitänyt tiiviisti yhteyttä erilaisiin yrityksiin ja yrittäjiin, ja niin aion tietysti tehdä myös pormestarina.
Pelkät sanat eivät kuitenkaan loputtomiin lämmitä, joten tässä kolme pointtia siitä, miten tekisin Helsingistä vielä yritysmyönteisemmän tulevaisuudessa.
1. Simppeli byrokratia ja yhden luukun kaupunki
Ehkä yleisin viesti, jota yrityksiltä ja erityisesti pieniltä ja uusilta, tilaa tarvitsevilta yrityksiltä on se, että Helsinki on edelleen liian kankea ja byrokraattinen koneisto. Eri hallinnonaloihin pitää olla erikseen yhteydessä, ja oikean luukun ja tahon selvittelyyn ja olennaista lupien tai päätösten saamiseen voi mennä liikaa aikaa. Euroopan komission vuoden 2023 “Quality of Life in European Cities” -kyselyssä Helsinki sai jälleen aivan liian heikon arvion siinä, kuinka paljon asiointi kaupungin kanssa kestää.
2. Fiksut julkiset hankinnat ja markkinoiden hyödyntäminen
Helsingin kaupunki on Suomen suurin julkisia hankintoja tekevä toimija, ja tekee vuodessa hankintoja noin viidellä miljardilla eurolla. Nämä verorahat pitää tietysti käyttää fiksusti, ja hyödyntää parasta mahdollista osaamista markkinoilla. Se edellyttää sitä, että myös pienet ja keskisuuret ja uudet yritykset pääsevät reilusti mukaan kisaan.
Hankintoja suunnitellessa pitää myös olla avoin uusille ratkaisuille. Erilaisia innovatiivisia hankintakäytäntöjä ja markkinavuoropuhelua kannattaa hyödyntää. Helsingin hankinnat ovat toki iso vipu myös ilmasto- ja luontotavoitteiden ja muutenkin vastuullisen politiikan edistämiseen
3. Vaikuttavampaa kansallista edunvalvontaa
Eduskunnassa tai hallituksessa ei edelleenkään ymmärretä kaupunkien merkitystä Suomen taloudelle. Ei auttanut, vaikka Talouspolitiikan arviointineuvostokin tästä tammikuussa muistutti: kaupungistuminen on työllisyyden ja tuottavuuden kasvua. Helsinki erottuu kaupunkien joukossa kaikkein tärkeimpänä, ja Helsingin ääntä tarvitaan kirkkaammin kansalliseen päätöksentekoon.
Helsingin on puolustettava palvelutalouden, korkean osaamisen ja luovien alojen merkitystä ja huomioimista elinkeinopolitiikassa niin verotuksessa kuin yritystuissakin. Myös nykyhallituksen maahanmuuttopolitiikka ja kulttuurileikkaukset, samoin kuin joukkoliikennevastaisuus, iskevät juuri Helsinkiin – samoin kuin kaavailtu 35 miljoonan leikkaus helsinkiläisten sote-palveluihin rangaistuksena säntillisestä taloudenpidosta.
Helsinki-vastainen suunta pitää saada käännettyä, muuten Suomi ei suostaan nouse. Pelkkä vaikuttaminen paremman kansallisen politiikan puolesta ei toki riitä, vaan Helsingissä on paikattava virheitä omin toimin.
… Ja paljon muuta
Näiden kolmen pointin ohella on tietysti pitkä liuta muitakin toimia, joita yritysmyönteisyys edellyttää. Liikenteen pitää olla sujuvaa sekä ihmisille että yritysten logistiikalle. Kouluissa ja oppilaitoksissa on kylvettävä yrittäjähenkeä osana opetusta, ja erityisesti uusille yrityksille pitää olla tarjolla edullisia tiloja starttailla toimintaansa ja kokeilla siipiään.
Asumisen hinta on pidettävä siedettävänä ja kaupunkiympäristön vetovoimaan ja viihtyisyyteen panostettava. Rekrytoinnista niin Suomesta kuin maailmalta on tehtävä mahdollisimman helppoa varmistamalla sujuva asettuminen Helsinkiin kokonaisten perheiden näkökulmasta. Verotuksen pitää olla fiksua ja kilpailukykyistä.
Yritysmyönteinen linja kannattaa myös kaupungin talouden kannalta. Yritykset luovat lopulta pitkälti sen kakun, jota jaetaan. Jo pelkkä yhteisövero tuo kaupungin kassaan vajaat puoli miljardia euroa vuosittain, ja yritysten toiminta kokonaisuudessaan tietysti vielä paljon suuremman potin.
Fiksu kaupunki tekee yrittämisen helpoksi.
