Helsingin seudun kuntien luottamushenkilöt voivat vaikuttaa kotikuntansa asioiden lisäksi seudun yhteisiin asioihin. Kuntarajat ylittävät päätökset voivat olla hyvinkin tärkeitä, mutta harva ehdokas silti ilmoittaa prioriteeteikseen seudullisia asioita. Vaalityössä ja sen jälkeenkin kunnan sisäiset ja oman lähipiirin intressit vievät helposti valtuutetun huomion. Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Tiina Pasuri muistuttaa, että metropolialue voi kukoistaa vain kuntien välisellä yhteistyöllä.
Maankäytön ja liikenteen suunnittelussa seudulliset ratkaisut ovat tärkeässä roolissa. Ihmiset ja tavarat liikkuvat metropolialueella kuntarajoista välittämättä, ja monet yritykset toimivat usean eri kunnan alueella. Kunta ei ole elinvoimainen yksin, vaan tarvitsee tuekseen muiden kuntien muodostaman verkoston. Vain yhdessä ja yhteistyössä alueen kunnat voivat muodostaa vetovoimaisen ja kilpailukykyisen kokonaisuuden.
Helsingin seudun kuntien yhteisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-suunnittelussa linjataan seudullisia toimenpiteitä pitkälle tulevaisuuteen – tuoreimmassa suunnitelmassa vuoteen 2040 saakka. MAL-suunnittelu ja valtion kanssa solmittavat MAL-sopimukset ovat edistäneet seudun liikenneinfrahankkeita, yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja asuntotuotantoa. Toisaalta osaa tärkeistä hankkeista on edistetty lähinnä paperilla. Positiivisiksi koettuja hankkeita havitellaan oman kunnan alueelle, negatiivisia vaikutuksia sisältävistä hankkeista ei yksikään kunta halua ottaa vastuuta.
Esimerkkejä kuntien NIMBY-ilmiöstä riittää.
Esimerkkejä kuntien NIMBY-ilmiöstä riittää. Uudet asukkaat saisivat mielellään olla hyviä ja kunnollisia veronmaksajia – panostakoon joku toinen kunta sosiaaliseen asuntotuotantoon ja ongelma-asukkaisiin. Miksi meidän pitäisi rakentaa liityntäpysäköintialue, jota käyttävät pääasiassa muiden kuntien asukkaat? Haluamme entistä paremmat raideliikenteen palvelut ja raidekäytävän tarjoamat maankäytön kehittämismahdollisuudet, mutta emme raideliikenteen tarvitsemaa junavarikkoa. Seudulla on huutava pula raskaan liikenteen taukopaikoista, mutta tarkoitukseen sopivat alueemme tarvitaan tuottavampaan käyttöön.
Uusien valtuutettujen soisi ymmärtävän seudullisen yhteistyön tärkeyden. Terve itsekkyys on joskus paikallaan, mutta kansainvälisesti vetovoimainen metropolialue rakentuu vain yhteistyöllä. Osaoptimointi voi olla houkuttelevaa, mutta se on lyhytnäköistä. Maankäytön ja liikenteen suunnittelussa on tavoiteltava kokonaisuutta, jossa kannetaan yhteisesti vastuu niin positiivisista kuin negatiivisistakin osa-alueista.
Paikallinen päätös voi vaikuttaa koko Suomeen
Kuntapäättäjät ratkaisevat joskus myös asioita, jotka sinänsä ovat yhden kunnan päätettävissä mutta vaikuttavat huomattavasti laajemmalla alueella, jopa valtakunnallisesti. Helsingissä tapauksia on viime vuosina ollut useita.
Esimerkiksi yleiskaavaprosessissa lanseerattu Helsingin sisääntuloväylien bulevardisointi sivuutti tyystin siitä ympäristökunnille aiheutuvat vaikutukset. Korkeimman hallinto-oikeuden kumottua kaavaratkaisun neljän sisääntuloväylän osalta kaupunki suunnittelee edelleen maankäytön tiivistämistä mm. Länsiväylän ja Lahdenväylän varrella liikenneyhteyksiä rajoittavine vaikutuksineen. Ydinkeskustan autoliikenteen poikittaisyhteyden rajoittaminen pelkästään Esplanadeihin on niin ikään laajempia vaikutuksia omaava päätös.
Vastuullinen luottamushenkilö punnitsee asiaa kaikista – ei ainoastaan oman kuntansa – näkökulmista. Helsingin seudun kehittäminen edellyttää rohkeita päättäjiä, jotka uskaltavat edistää seudun yhteistä etua, vaikka se joskus tarkoittaisikin luopumista itselle tai omalle kunnalle tärkeästä asiasta.
Tule kuulemaan keskustelua Helsingin seudun kehittämisestä pormestaritenttiin MetropoliAreena Helsinkiin 27.3. klo 16–18.
