Väkivaltaisuudet ja kouluissa tapahtuvat pahoinpitelyt ovat vakava ongelma Itä-Uudellamaalla. Nuorten pahoinvointi lisääntyi selvästi koronapandemian aikana, ja nuorten tekemä ryöstörikollisuus on kasvanut pandemian jälkeen. Olemme toipumissuunnitelmassamme huomioineet erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin. Turvallisuussuunnitelmassammekin keskitymme nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn, ryhmäytymiseen ja osallisuuden vahvistamiseen.
Osallisuus ehkäisee rikollisuutta
Vantaan nuorisotyössä tärkeintä on ennalta ehkäisevä työtapa. Olemme palkanneet koulunuorisotyöntekijöitä ja lisänneet nuorten harrastusmahdollisuuksia. Jalkautuvan nuorisotyön ammattilaisilla on nuorten kanssa hyvä keskusteluyhteys, jolloin he voivat puuttua konfliktiriskeihin ennalta ehkäisevästi.
Kasvatushenkilökuntamme ja huoltajat edistävät yhdessä lasten ja nuorten hyvinvointia ja kasvua. Lisäksi jokainen vantaalaiskoululainen osallistuu tunne- ja vuorovaikutustunneille, joilla opetellaan empatia- ja itsesäätelytaitoja sekä sitoutumista yhteisiin sääntöihin.
Jokaisella suuralueellamme toimii alueverkosto, joka etsii väkivaltaiseen käyttäytymiseen alueellisia ratkaisuja. Rikos- ja väkivaltatapaukset selvitetään yhteistyössä koulujen ja Itä-Uudenmaan poliisin kanssa.
Vantaan turvallisuustasoa parannetaan tukemalla kaupungin yhteisöllisyyttä ja kaupungin ja muiden viranomaisten yhteisillä, turvallisuusriskejä ennalta ehkäisevillä toimilla. Sosiaalisesti eheä kaupunki ja turvallisuutta tekevä yhteistyöverkosto ovat vantaalaisen turvallisuuden perusta.
Nuoret eivät toistaiseksi kuulu katujengeihin
Suomessa on poliisin mukaan noin kymmenen ryhmittymää, joiden toiminta näyttäytyy katujengi-tyyppisenä rikollisena toimintana. Yksi ryhmittymistä toimii Vantaalla. Uutisoinnista virinneessä keskustelussa on sekoitettu käsitteitä ja jopa koko katujengi-ilmiön olemassaolo on toisinaan kielletty.
Käsitteiden sekoittumiseen on vaikuttanut katujengi-ilmiön kanssa samaan aikaan esillä ollut nuorten väkivalta- ja ryöstörikollisuus. Vantaalla nuorten tekemä ryöstörikollisuus on viime aikoina lisääntynyt merkittävästi.
Suomessa tunnistetut katujengi-tyyppisten ryhmien jäsenet ovat puolestaan pääsääntöisesti täysi-ikäisiä, noin 20–30-vuotiaita miehiä, joten ajoittain esillä ollut käsite ”nuorisojengi” ei ainakaan tässä kohtaa ole asianmukainen. Katujengeillä ja nuorisorikollisuudella on kuitenkin yhtymäkohtia, jotka ajan mittaan saattavat muuttua päällekkäisiksi.
Jos katujengit vakiinnuttavat paikkansa, tulee tiedostaa niiden tarjoama mahdollinen ’’urapolku’’ jo rikoksilla oireileville alaikäisille nuorille. Nuorisorikollisuuden ja katujengi-ilmiön taustalla on siis nähtävissä samat altistavat tekijät, mutta ennalta ehkäisevissä toimissa on otettava huomioon näiden väliset.
Yhteistyö parantaa turvallisuustilannetta ja turvallisuudentunnetta
Rikoksia ehkäisevässä työssä voivat kaikki julkiset toimijat – lastensuojelu, koulut ja nuorisopalvelut – vaikuttaa nuorten tekemiin valintoihin. Katujengi-ilmiö ja nuorten tekemä väkivalta ovat saaneet paljon mediajulkisuutta, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, miten turvalliseksi tunnemme olomme yleisillä paikoilla.
Vantaalla vuonna 2020 tehdyn liikennebarometrin mukaan 91 % jalankulkijoista ja 70 % pyöräilijöistä koki liikkumisen turvalliseksi. Ihmiset kokevat olonsa turvattomaksi kuitenkin asemilla, joiden turvallisuutta parannamme lisäämällä siisteyttä, valaistusta ja valvontaa.
Turvallisuus Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa on isolta osin tunne, jonka rapautumiseen tulee suhtautua yhtä vakavasti kuin todellisen fyysisen turvallisuuden heikkenemiseen. Voimme kuitenkin laaja-alaisen yhteistyön voimin parantaa yleistä turvallisuustilannetta ja sitä kautta myös koettua turvallisuudentunnetta.
