Kolmannen kerran järjestetyn MetropoliAreena-tapahtuman paneelissa keskusteltiin Helsingin seudun vetovoimasta. Yhtä mieltä panelistit, OP Kiinteistösijoituksen toimitusjohtaja Markku Mäkiaho, Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen ja Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki, olivat siitä, että valtion tulisi osallistua enemmän metropolialueen liikenneinfrastruktuurin rahoittamiseen. Suomi ja Helsingin seutu jää selkeästi infranrahoitusvertailussa Pohjoismaille.
”Valtion rooli ei saa olla tempoileva niin kuin nyt. On erikoista, että sote-uudistus leikkasi meidän investointimahdollisuuksiamme ja samalla valtio sanoo, että me lähdemme siitä, että kaupungit osallistuvat enemmän itse investointeihin. Selkeä pitkäjänteinen investointipolitiikka pääkaupunkiseudulla puuttuu”, vastaa Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen MetropoliAreena-tapahtumassa paneelin vetäjä, toimittaja Shahin Doagun kysymyksen valtion roolista Helsingin seudun kehittämiseen.
Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki säestää:
”Vertasimme MAL-suunnittelussa itseämme muihin Pohjoismaihin. Valtio osallistuu meillä liikenneinfran rahoitukseen todella vähän. Valtio on meillä tässä todella passiiviinen. Liikenneinvestointeja on, mutta ne ovat kaupunkien tekemiä”, sanoo Sinnemäki.
Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan seuduilla valtion rahoitusosuudeksi on arvioitu ajanjaksolla 2010–2030 yli 50 prosenttia, mutta Helsingin seudulla vain 17 prosenttia.
”Haluaisin infran ja perusrakenteen luomiseksi enemmän eforttia. Voisiko valtio ottaa enemmän roolia?”, kysyy puolestaan Markku Mäkiaho ja jatkaa:
”Meillä oli historiallisen pitkä aika halpaa rahaa, mutta alueen investoinneissa ei ole osattu hyödyntää yksityistä rahaa. On ajateltu, että pitää olla julkista rahaa.”
Miten kaupungit voivat edistää yritysten menestystä?
Entä miten kaupungit voivat panelistien mielestä edistää yritysten menestystä?
Markku Mäkiaho olisi valmis yhdistämään kolme kaupunkia suunnitelmalliseksi kokonaisuudeksi. Hänen mielestään yleiskaavat eivät mahdollista riittävän nopeaa reagointia maankäytön tarpeiden muuttumiseen.
”Yleiskaavassa 2060 tulisi huolehtia infrasta ja viheralueista, mutta muita alueita ei tulisi suunnitella yhtä detaljitasoisesti kuin nyt.”
Kaupunkien rakennusvalvonnan yhdenmukaistamista hän pitää myös tärkeänä: ”Tuntuu välillä, että valvojilla on käytössään eri oppikirjat”
Sinnemäki ja Timonen eivät halua yhdistää pääkaupunkiseudun kaupunkeja.
”En usko kaupunkien hallinnolliseen yhdistämiseen, siitä on tehty paljon selvityksiä. Pieni kilvoittelu kaupunkien välillä on hyväksi”, sanoo Sinnemäki:
”Pääkaupunkiseutu on helppo työmarkkina: täällä voi liikkua mistä vaan mihin vaan. Ja tietenkin tulkinnat ja käytännöt esimerkiksi rakennusvalvonnassa pitäisi kaupungeissa olla samanlaisia. Rakennusvalvonnassa onkin tehty eniten yhteistä kehittämistä.”
Pekka Timosen mukaan Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat jo nyt yhtenäinen alue.
”On hyvä, että on vähän positiivista kilvoittelua, mutta siinä pitää olla tarkka, että me kaupungit emme kaavoita selkä toisiamme vastaan. Nopeutta ja joustavuutta meillä ei ole tarpeeksi. Irlannissa kaavoitusprosessi kestää maksimissaan 12 kuukautta siitä, kun prosessi on aloitettu siihen, kun viimeinenkin valitus on käsitelty. Tämäkin hallitus on aloittanut norminpurkutalkoot. Tavoitteena voisi olla puolittaa kerralla valitusprosessit.”
MetropoliAreena-tapahtuma järjestettiin 30.11. Pikku Finlandiassa, Helsingissä.
Heini Larros
