Ja miksi Orpon hallituksen pitäisi tarttua metropolialue-ohjelmaan?
Metropolialueiden pitää menestyä, koska ne toimivat kansantalouden moottoreina ja hyödyttävät koko maan taloutta ja työllisyyttä. Erityisen otolliset kasvun ja tuottavuuden nousun mahdollisuudet ovat metropolialueilla, joiden väkiluku ylittää miljoona asukasta, kirjoittaa Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen blogissaan.
Uudellamaalla tehdään puolet Suomen TKI-investoinneista, siellä asuu 28 prosenttia Suomen väestöstä ja 56 prosenttia maan vieraskielisistä. Alue tuottaa 37 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja siellä sijaitsee 33 prosenttia maan työpaikoista. Lisäksi alue on Suomen kansainvälisin yrityskeskittymä.
Väestö kasvaa ennätystahtia erityisesti pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa. Muualla Suomessa väestönkasvua ei lähivuosikymmeninä ole näköpiirissä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan koko Suomen väkimäärä kääntyy laskuun kymmenen vuoden kuluttua. Trendin voi kääntää tekemällä Suomesta nykyistä kiinnostavamman ja elinvoimaisemman osaajille, perheille ja yritysten investoinneille.
Tuottavuudeltaan Helsingin seutu on maan kärjessä: asukasta kohti laskettu arvonlisäys on yli puolitoistakertainen muuhun maahan verrattuna. Helsingin seudulle tilanne näyttää varsin suotuisalta, mutta se nostaa ilmoille tärkeän kysymyksen. Ovatko metropolialueen kasvun edellytykset ja kilpailukyky niin hyvällä tasolla, että ne riittävät varmistamaan sen, että Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa ja että sen tuottama arvonlisä kansantalouteen ja hyvinvointivaltion rahoittamiseen on jatkossakin mahdollista?
Kauppakamarin tarjous metropolialueen yhteisestä kasvuohjelmasta on edelleen voimassa.
Vertailun vuoksi Suomessa on tasan yksi iso metropolialue, Uusimaa, jolla on 1,5 miljoonaa asukasta ja 820 000 työpaikkaa. Seuraavaksi elinvoimaisin kasvukeskus on Tampereen seutu, jolla on 350 000 asukasta ja 200 000 työpaikkaa. Turun seutu on jäämässä hieman Tampereen kyydistä 280 000 asukkaallaan ja 150 000 työpaikallaan.
Metropolialueiden pitää menestyä, koska ne toimivat kansantalouden moottoreina hyödyttäen koko maan taloutta ja työllisyyttä1. Erityisen otolliset kasvun ja tuottavuuden nousun mahdollisuudet ovat metropolialueilla, joiden väkiluku ylittää miljoona asukasta2. Esimerkiksi Yhdysvaltojen metropolialueet tuottavat peräti 84 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Se saattaa olla yksi tärkeä tekijä maailman innovatiivisimman talouden menestykseen.
Minkälaisen painon viimeisimmät maan hallitukset ovat metropolialueelle antaneet? Marinin hallitusohjelmassa melko vahvan, sillä ohjelmassa korostettiin pääkaupunkiseudun metropolialueen kyvyn vahvistamista kilpailla muiden eurooppalaisten metropolien kanssa osaavasta työvoimasta ja yrityksistä. Valitettavasti kirjaukset eivät muuttuneet teoiksi, sillä monessa asiassa toimittiin juuri päinvastoin. Esimerkkeinä yli 100 miljoonan euron rakennerahastovarojen siirtäminen pois Uudeltamaalta sekä korkeakoulujen aloituspaikkojen paikkojen lisäykset niitä tarvitsemattomiin maakuntiin, vaikka Uudenmaan nuorilla on muita alueita merkittävästi huonommat mahdollisuudet päästä alueensa korkeakouluihin. Uudellamaalla sijaitsevien korkeakoulujen aloituspaikkojen määrä on ollut jo pidemmän aikaa vähäisempi kuin koko Suomessa keskimäärin.
Orpon hallitusohjelmassa metropolipolitiikkaa ei mainita lainkaan, mutta hallitus pyrkii (sic!) vahvistamaan kaupunkipolitiikkaa, joka rakentuu valtion ja kaupunkien välisen reilun kumppanuuden varaan. Hallitus korostaa suurimpien kaupunkiseutujen kanssa tehtävää strategista yhteistyötä. Helsingin seudun näkökulmasta kirjaukset ovat väljiä, mutta parhaassa tapauksessa kaupungit ja valtio löytävät yhteisen sävelen, jolla vahvistetaan metropolialueen yritysten kasvua ja menestystä.
Helsingin seudun kauppakamari ehdotti Orpon hallitusohjelmaan turhaan seuraavaa kirjausta: Metropolialueelle laaditaan kasvua vauhdittava toimenpideohjelma, jolla vahvistetaan koko Suomen menestystä. Ohjelman pääteemoja ovat maankäyttö-, asumis- ja liikenneasiat, vieraskielinen väestö ja työperäinen maahanmuutto, uusien työpaikkojen luominen, koulutus ja osaaminen ja TKI-investoinnit.
Elinkeinoelämä haluaa pitää huolta siitä, että Uudellemaalle valtion ja EU:n tekemät investointien tuotto ja arvonlisä asukasta kohti ovat vähintään puolitoistakertaisia verrattuna muuhun maahan. Tämän soisi olevan myös hallituksen tavoite. Kauppakamarin tarjous metropolialueen yhteisestä kasvuohjelmasta on edelleen voimassa.
Viitteet ja lähteet
1) Cities in the World, OECD 2020
2) Metro Monitor 2024
Artikkelista on myös tekoälypohjainen käännös englanniksi, jonka voi lukea tästä
