Metropolipolitiikka on saatava hallitusohjelmaan. Yritysten tukeminen on viisainta Uudellamaalla, missä yrittämisen luontaiset menestymismahdollisuudet ovat parhaat. Julkinen raha on ohjattava alueille, joilla se tehokkaimmin tukee koko kansantalouden kasvua.
Helsingin seudulla olevat ja tänne saapuvat maahanmuuttajat pitää saada työelämään ja töihin pääsyä Suomeen on helpotettava. Lisäksi seutu tarvitsee lisää opiskelupaikkoja.
Nuorten on saatava opiskella omassa maakunnassaan, opiskelupaikkoja on oltava enemmän ja oppilaitosten opetusresurssit on varmistettava.
Uudenmaan tutkimus- ja kehittämisrahoitus on nostettava kansainvälisten verrokkien tasolle. Täällä olevat ja tänne saapuvat maahanmuuttajat pitää saada työelämään ja töihin pääsyä Suomeen on helpotettava.
Asumisen ja liikkumisen ratkaisut Uudellamaalla on hoidettava valtion kanssa entistä kunnianhimoisemmin. Tämä tarkoittaa myös investointien kohdentamista Uudellemaalle.
Yritysten tukeminen on viisainta täällä, missä yrittämisen luontaiset menestymismahdollisuudet ovat parhaat.
Julkinen raha on ohjattava alueille, joilla se tehokkaimmin tukee koko kansantalouden kasvua.
Metropolialueelle taataan niiden välttämättömien kasvuinvestointien ja elinkeinoelämän rahoittamiseen riittävän suuri osuus veropohjasta, joka muodostuu seudun kaupungeissa. Valtionosuusjärjestelmässä otetaan paremmin huomioon kaupunkien erityiset piirteet ja haasteet. Järjestelmää selkeytetään, jotta se olisi yksinkertainen, läpinäkyvä, oikeudenmukainen ja täyttäisi perustehtävänsä nykyistä paremmin.
Tulevilla uudistuksilla ei saa entisestään heikentää koko kansantalouden näkökulmasta keskeisimmän alueen taloudellisia toimintaedellytyksiä. Kaikissa uudistuksissa ja lainsäädäntöhankkeissa arvioidaan läpinäkyvästi niiden taloudelliset vaikutukset ja niiden vaikutukset alueiden välisiin tulonsiirtoihin ja huolehditaan siitä, ettei pääkaupunkiseudun rahoitusasema heikkene.
Verokertymän kohdentamisen epäoikeudenmukaisuutta kuvaa se, että Helsinki ja Espoo maksavat verotulontasausta yhteensä 545 milj. euroa muille Suomen kunnille ja Helsingin ja Espoon osuus maksetusta tasauksesta on 85 %.
Kaupungeille taataan riittävän suuri osuus yhteisöverokertymästä siten, että yhteisöveron kuntaryhmän jako-osuus palautetaan takaisin sote-uudistusta edeltävälle tasolle eli kolmasosaan yhteisöverokertymän kokonaistasosta.
(Helsingin seudun kauppakamari, Uudenmaan liitto, PKS-kaupungit)
Valtionosuusjärjestelmässä otetaan nykyistä paremmin huomioon väestönkasvu, vieraskielisyydestä aiheutuvat, todelliset kustannukset ja kuntien panostukset elinvoiman edistämiseen. Vieraskielisyyden, asukasmäärän kasvun ja työpaikkaomavaraisuuden perushintaa korotetaan.
(Helsingin seudun kauppakamari, Uudenmaan liitto, PKS-kaupungit)
Kun kuntakenttä eriytyy, tulee vahvistaa suurten kaupunkien edellytyksiä edistää koko maan kestävää kasvua. Kuntien tehtävien erilaistuminen mahdollistetaan ja suurten kaupunkien erityiset tarpeet ja tehtävät tunnistetaan.
Uudistamisessa ja lainsäädännön kehittämisessä lähtökohdaksi otetaan valtiovarainministeriön keväällä 2022 laatiman ehdotuksen mukaisesti irtautuminen yhtenäiskuntamallista, joka tasapäistää liian erilaisia alueita ja estää kasvua.
Uudenmaan ja Helsingin seutu poikkeaa elinkeinorakenteeltaan ja väestöpohjaltaan muusta maasta niin merkittävästi, että sen kunnille on sallittava alueen tarpeisiin sopivat yhtenäiskuntamallista poikkevat ratkaisut.
(Helsingin seudun kauppakamari)
Mahdollisuus tehdä hyvää koko maalle. Ennakkoluulottomat tavoitteelliset kokeilut: saatavuusharkinnan poistaminen, nopeat räätälöidyt lupa- ja asettautumispalvelut, TKI-kannustimet, pikakaista erityisasiantuntijoille ja nopeat kaavoituspalvelut investoiville
Tehdään määrätietoisia ja ennustettavia panostuksia TKI-toimintaan. TKI-toiminnan tulee tukea Suomen kasvua ja kilpailukykyä, eikä sitä tule käyttää aluepolitiikan välineenä. Resurssit tulee kohdentaa kilpailullisten hakujen kautta ja rahoituksen jakokriteerinä tulee olla organisaatioiden innovaatiopotentiaali.
TKI-toiminnassa syntyvät uudet ideat ja innovaatiot ovat pitkällä aikavälillä kestävä kasvun ja hyvinvoinnin lähde. Tutkimusten mukaan (esim. The Future of Cities) kasvukeskukset ja tiheään asutut alueet tarjoavat parhaat edellytykset innovaatioiden syntymiselle. Suomen hallitus on asettanut tavoitteekseen, että TKI-panostukset nousevat neljään %:iin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.
Uudenmaan metropolialueella tehtävillä toimenpiteillä on suuri merkitys hallituksen tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta, sillä puolet Suomen TKI-menoista kohdistuu alueelle. Innovaatiopolitikassa on korostettava toimenpiteiden vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja leviämisvaikutuksia. Inhimilliseen pääomaan ja innovaatioihin panostamisen ei pidä perustua keinotekoisiin hallinnollisiin tai ohjelmallisiin rajoihin. TKI-rahoitusta ei tule myöskään suunnata vanhojen rakenteiden ylläpitämiseen, vaan uusien potentiaalisten kasvualojen tukemiseen. Innovaatioiden leviämisvaikutusten myötä tulokselliset TKI-panostukset hyödyttävät koko maan TKI-verkostoja.
Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaamiseksi TKI-panostuksia tulee suunnata sinne, missä niillä on suurin vaikuttavuus koko Suomen menestykseen. Uudenmaan TKI-panostusten taso on nostettava viiteen %:iin vuoteen 2030 mennessä. Jotta laatutaso säilyy korkeana ja parhaille innovaatioille varmistetaan rahoitus, kansalliset TKI-resurssit tulee kohdistaa kilpailullisten menettelyiden sekä organisaatioiden innovaatiopotentiaalin ja toiminnan laadun perusteella.
(Helsingin seudun kauppakamari, Uudenmaan liitto)
TKI-panostuksia on suunnattava etenkin yritysten kasvua tukeviin palveluihin, poikkitieteellisiin TKI-ohjelmiin sekä kaupunkien kehitys- ja kokeilualustatoimintaan. Myös metropolialueen korkeakoulujen riittävä innovaatiorahoitus on varmistettava.
(Helsingin seudun kauppakamari, Uudenmaan liitto)
TKI-rahoitusta kohdistettava erityisesti yritysten kasvua ja laaja-alaista yhteistyötä tukeviin palveluihin, poikkitieteellisiin TKI-ohjelmiin sekä kaupunkien kehitys- ja kokeilualustatoimintaan, jossa esimerkiksi yritykset voivat testata tuotteitaan ja palveluitaan aidoissa kaupunkiympäristöissä. Rahoituksen tulee sisältää myös vastinrahoitus, jota esim. EU:n erityisohjelmat edellyttävät. Rakennetaan uusi valtiollinen rahoitusmekanismi, jolla voidaan turvata tarvittava kansallisen vastinrahoituksen osuus merkittävissä ulkopuolisen rahoituksen ohjelmissa, kuten EU:n Digital-ohjelman hankkeissa.
(Helsingin seudun kauppakamari, PKS-kaupungit)
Tehostetaan ulkomaisen rahoituksen kotiuttamista korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten ja kaupunkien TKI-toimintaan. Pilotoidaan Helsingin seudulla palvelua, joka tukee hakujen valmistelua, hakemuksia tukevaa verkostoitumista ja hakuprosessia tavoitteena lisätä voitettua rahoitusta seudun TKI-ekosysteemeille. (Helsingin seudun kauppakamari, Uudenmaan liitto)
Osaavan työvoiman saatavuus on vaikeutunut viime vuosina ja kysymyksessä kansallisen tason ongelma, jonka ratkaisussa metropolialue ja sinne kohdennettavat toimet ovat avainasemassa. Metropolialue eroaa muusta maasta etenkin neljän tekijän osalta: lasten ja nuorten määrä kasvaa merkittävästi suhteessa muuhun maahan, osaamistason erot ovat maan suurimmat ja jatkokoulutusmahdollisuudet alueen nuorten määrään suhteutettuna riittämättömät. Metropolialueelta lähdetään myös selkeästi eniten ulkomaille opiskelemaan. On huomioitava myös se, että Uudellemaalle uusista työpaikoista syntyy kaksi kolmasosaa korkeakoulutusta edellyttäviin tehtäviin.
Uudellamaalla aloituspaikkoja toiselta asteelta valmistuvien nuorten lukumäärään suhteutettuna on vähemmän kuin muissa maakunnissa: koko maan keskiarvo on 0,84 aloituspaikkaa per nuori, Uudenmaan keskiarvo on 0,73. Uudenmaan alueella korkeakoulut ovat niin vetovoimaisia, että jokaista alueen korkeakoulupaikkaa hakee 4,3 ensisijaista hakijaa. Muun maan keskiarvo on 3,3. Erityisen huolestuttavaa on se, että koko maan 19-vuotiaiden ikäluokasta 31 % sijaitsee Uudellamaalla, mutta silti alueen osuus korkeakoulujen aloituspaikoista on vain 26 % (vuonna 2021). Tilannetta pahentaa entisestään se, että Uudenmaan osuus koko maan korkeakoulujen aloituspaikoista on laskenut useita prosenttiyksiköitä vuodesta 2016 alkaen.
Uudenmaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloituspaikkoja lisätään vastaamaan alueen yritysten työvoimatarvetta, nuorten ikäluokan todellista kokoa ja vieraskielisten opiskelijoiden suhteellista osuutta sekä työelämässä olevien jatkuvan oppimisen tarpeita.
(Helsingin seudun kauppakamari, Uudenmaan liitto, PKS-kaupungit)
Suomi tarvitsee vuosittain yli 30 000 nettomaahanmuuttajaa, jotta työvoiman tarjonta voidaan pitää riittävällä tasolla. Nettomaahanmuutto on ollut vuodesta 2010 lähtien 12 000–23 000 henkeä vuosittain. Eniten nettomaahanmuuttoa on tullut Euroopan maista. Helsingin seudun väestökasvu perustuu 80 prosenttisesti vieraskielisen väestön maahanmuuttoon.
Vuoden 2021 lopussa Suomessa asui 458 000 vieraskielistä, eli 8,3 % koko väestöstä. Vieraskielisiksi luetaan henkilöt, joiden kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta yli 25 100 hengellä eli 5,8 prosenttia. Helsingin seudulla asuu yli puolet Suomen vieraskielisestä väestöstä. Vuonna 2035 Helsingin väestöstä 25 % on vieraskielisiä, työikäisistä 30 %. Suomen korkeakouluissa opiskelee 34 000 ulkomaista opiskelijaa, joista Uudellamaalla 13 800. Toisella asteella Suomessa opiskelee 38 000 vieraskielistä opiskelijaa, joista Uudellamaalla 24 100. Kasvun mahdollisuudet perustuvat vieraskielisen väestön nykyistä korkeampaan työllisyysasteeseen, jonka pitää olla 80 % nykyisen 50 %:n sijasta.
Suomen tavoitteena on kolminkertaistaa uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena tulee olla sama työllisyysaste valmistumisen jälkeen kuin kantasuomalaisilla opiskelijoilla. Tavoitteena tulee olla sujuvammat oleskelulupaprosessit kuin kilpailijamaissa sekä maine maana, jonne on helppo asettautua ja mukavaa elää.
Kehitetään Helsingin seudulle työperäisen maahanmuuton avoimella alustalla toimiva kiihdyttämöpalvelu, jossa yhdistyvät valtion viranomaisten, kaupunkien, oppilaitosten, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut ja ratkaisut. Valtio osallistuu kiihdyttämön kustannuksiin ja varmistaa, että valtion viranomaiset sitoutuvat palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen yhteistyössä aluetoimijoiden kanssa.
(Helsingin seudun kauppakamari)
Tähdätään yhteistyössä pysyvään valtion osarahoitukseen, jolla mahdollistetaan Uudenmaan vieraskielisten yrityspalveluiden systemaattinen kehittäminen jatkuvasti kasvavaan tarpeeseen (Helsingin seudun kauppakamari, Uudenmaan liitto, PKS-kaupungit)
Käynnistetään Uudenmaan alueella kokeilu, jossa luovutaan saatavuushankinnasta kahden vuoden määräajaksi.
(Helsingin seudun kauppakamari)
Kestävään liikkumiseen tarvitaan julkisia investointeja. Tukemalla joukkoliikennettä ja rakentamalla toimivaa liikenneinfrastruktuuria edistetään hiilineutraaliustavoitteita, tiivistetään kaupunkirakennetta ja parannetaan saavutettavuutta.
Samaan aikaan, kun seutu kasvaa nopeammin kuin vuosikymmeniin, on valtion rahoitusosuus MAL-seudun kasvuinvestoinneista ollut laskusuunnassa. Liikenne 12-suunnitelman tämänhetkinen rahoitustaso on todella matala. Tämä on seuraavalla hallituskaudella merkittävä haaste, johon tulisi löytää pitkäjänteisiä ratkaisuja.
Suomen kilpailukykyä parannetaan investoimalla nopeampiin raideyhteyksiin ja kehittämällä Helsinki-Vantaan lentokentän saavutettavuutta. Lisäksi tulee tukea Helsingin ja Tallinnan kaksoiskaupunkikehitystä parantamalla satamien toimintaedellytyksiä ja varautumalla maankäytön suunnittelussa Tallinnan tunnelin rakentamiseen sekä hyödyntää täysimääräisesti mahdollisuudet EU-rahoitukseen.
Valtion investoinnit pääkaupunkiseudun liikenneinfrastruktuuriin ovat laskusuunnassa. Kuntien ja valtion liikenneinvestointien taso Helsingin seudulla on ollut vuosina 2011–2020 keskimäärin yhteensä 675 miljoonaa euroa vuodessa, joista valtion osuus 160 milj. euroa (24 %) ja kuntien 515 milj. euroa (76 %) per vuosi.
Pääväylä- ja ratainvestoinneissavuosina 2011–2020 kuntien osuus näistä ollut 65 % ja vastaavasti valtion investoinnit 35 %. Valtion rahoituksen lasku on merkittävä, sillä vuosina 2001–2010 kuntien osuus investoinneista oli 45 % ja valtion 55 %. Rahoituksen lasku on erityisen merkittävää, jos sen suhteuttaa seudun asukas-, työpaikka- ja liikennemäärien kasvuun sekä seudun hankkeiden valtakunnalliseen merkitykseen.
Verrattuna Pohjoismaiden metropolialueisiin valtion investoinnit Helsingin seudun liikenneinfrastruktuuriin ovat huomattavasti vähäisempiä, eivätkä arviot vuosien 2010–2030 liikenneinvestoinneista näytä muuttavan vääristymää. Suomen valtion osuus olisi 17 % ja kuntien 83 %. Vastaavat luvut esimerkiksi Tukholmassa ovat 66 % ja 34 % ja Kööpenhaminassa 56 % ja 44 % (lähde: MAL 2023 -selvitys pohjoismaisten kaupunkiseutujen liikenneinvestoinneista).
Valtion 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne12) rahoitustaso MAL-seutujen investointeihin on todella matala. MAL-seutuja on tullut lisää, joten pienenevää kakkua on jakamassa enemmän kaupunkiseutuja. Matala rahoitustaso on este koko muuta maata hyödyntävälle Helsingin seudun kasvulle. Joukkoliikenneinvestoinneilla ja toimivalla liikenneinfrastruktuurilla edistetään hiilineutraaliustavoitteita, tiivistetään kaupunkirakennetta, parannetaan saavutettavuutta ja tehdään metropolista parempi paikka elää.
Nostetaan valtion rahoitusosuus Helsingin seudun merkittäviin liikenneinvestointeihin nykyistä korkeammalle tasolle
(Helsingin seudun kauppakamari, Uudenmaan liitto, PKS-kaupungit)
Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki vakiinnutetaan pohjoismaisten verrokkikaupunkien tasolle (150M€/vuosi). Valtio myös varaa suurten kaupunkien joukkoliikenteelle siltarahoituksen, jonka lähtötaso on 150M€/v. Siltarahoitus on välttämätön joukkoliikenteelle koronan aiheuttamista taloudellisista vaikeuksista toipumiseksi ja viime vuosien lipputulomenetysten kompensoimiseksi.
(Helsingin seudun kauppakamari, PKS-kaupungit)
Aviapolis on yksi Suomen talouden ja metropolialueen merkittävimmistä kasvun keskuksista valtakunnallisen ja kansainvälisen liikenteen solmukohdassa. Siellä toimii 700 Suomen 4 000 kansainvälisestä yrityksestä. Työpaikkoja alueella on 35 000. Aviapoliksen ja lentoaseman saavutettavuus kestävästi on turvattava.
Aviapoliksesta luodaan kansallinen kokeilualue tavoitteena tehdä Helsinki-Vantaan alueesta maailman ympäristö-, yritys- ja innovaatiomyönteisin kansainvälisen liiketoiminnan solmukohta. Tavoitteeseen päästään vahvistamalla Helsingin seudun kansainvälisiä yhteyksiä osana Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) ydinverkkokäytävien toteutusta, varmistamalla sujuvat ja toimivat liikenneyhteydet lentoasemalle.
Hyvä- ja huono-osaisten alueellinen eriytyminen voimistuu suurissa kaupungeissa. Aikaisemmin käytössä olleet keinot eivät riitä tilanteen ratkaisemiseksi. Tämä segregaatiokehitys tunnistetaan ja kaupunkien kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä kehitystyötä tuetaan kansallisesti useiden ministeriöiden yhteistyöllä.
Vahvistetaan pääkaupunkiseudun turvallisuutta, turvallisuustyötä sekä varautumista. Kansallisen turvallisuuden ja varautumisen näkökulmasta pääkaupunkiseutu muodostaa merkittävän keskittymän niin väestömäärän kuin muun muassa kriittisen infrastruktuurin osalta. Kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä yritystoiminta, päätöksenteko ja strategisesti merkittävät ja suojattavat kohteet sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Myös muun muassa merkittävimmät eurooppalaiset rikosilmiöt kohdataan Suomessa ensimmäisenä pääkaupunkiseudulla.
Viranomaiset ovat vuonna 2022 todenneet metropolialueelle kehittyneen jengiytymistä ja sen seurauksena kaupunkitilan turvallisuus on heikentynyt. Ongelmat ovat tällä hetkellä keskittyneet metropolialueella muutamiin paikkoihin, mutta pelkona on niiden leviäminen laajemmalle alueelle. Negatiivinen kehitys on mahdollista pysäyttää, jottei jouduta Suomen naapurimaiden tilanteeseen.
Poliisin julkistamien tietojen mukaan niin sanotuissa katujengeissä on mukana tällä hetkellä muutamia satoja nuoria. Jengiytymistä on syntynyt erityisesti muutamiin lähiöihin ja keskusta-alueelle. Keskeinen ongelma on alaikäisten osallistuminen jengitoimintaan. Myös alaikäisten tekemät vakavat rikoslakirikokset ovat lisääntyneet metropolialueella. Kauppaliikkeiden ja muiden palvelualan työpaikkojen henkilökuntaan kohdistuva häirintä ja rikokset ovat edelleen ongelma. Tämä lisää yritystoiminnan kustannuksia ja heikentää yritysten mahdollisuuksia toimia näillä alueilla.
Jengiytymistä ja alaikäisten joutumista rikoskierteeseen on tärkeintä ennaltaehkäistä. Alueille, joissa ongelmia esiintyy, on suunnattava varhaiskasvatukseen ja kouluihin erityisiä resursseja. Kolmannen sektorin järjestämää harrastustoimintaa näillä alueilla on tuettava ja sen pitäisi olla ilmaista. Toistuvasti rikoksia tekevien alaikäisten kohdalle on lainsäädäntöön otettava tehokkaan puuttumisen lastensuojelullisia keinoja. Kauppojen ja palveluliiketoiminnan henkilökuntaa on turvattava ottamalla käyttöön niin sanottu yrityslähestymiskielto. Viranomaisten ja metropolialueen elinkeinoelämän yhteistyötä on resursoitava reaaliaikaisen tilannekuvan ylläpitämiseksi. (Helsingin seudun kauppakamari)
Pääkaupunkiseudun kaupungit kytketään osaksi valtion turvallisuuden ja varautumisen järjestelyjä ja käynnistetään pääkaupunkiseudun varautumiseen liittyvä yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on parantaa edellytyksiä huomioida pääkaupunkiseutu kokonaisuutena valtion turvallisuustoiminnassa. Työhön varataan riittävät resurssit. Selkeytetään johtovastuut ja alueellisten ja paikallisten 9 toimijoiden roolit häiriötilanteissa ja turvallisuuden ja kriisivarautumisen osalta ja kehitetään alueellisen varautumisen yhteistoimintaa.
(PKS-kaupungit)